Tiedotteet‎ > ‎

Äänet jakaantuivat 25-10

lähettänyt Pertti Haavisto 14.11.2011 klo 23.52   [ 15.11.2011 klo 22.48 päivitetty ]
Kunnanjohtajan ja hallituksen esittämä suppeampi palvelveluverkkomalli sai maanantaina  14.11.2011 Hämeenkyrön kunnanvaltuuston budjettikokouksessa äänienemmistön.

Mahnalan osalta valtuuston päätös  tarkoittaa, että vuonna 2012 alkaa Mahnalan ympäristökoulun suunnittelu nykyiselle paikalle.

Ohessa kirjauksia valtuustosalin puheenvuoroista.

Kunnanjohtaja Antero Alenius alusti kokouksen ja perusteli esitystään. Taustalla vaikuttavat vuosien paineet synnyttää ratkaisu. Esitys perustuu uunituoreeseen kuntastrategiaan. Kokonaisuus on pyritty huomioimaan. Kylien tärkeys näkyy kaavoituksessa. Palveluverkkotyöryhmän pohjatyö on ollut arvokas. Taloustilanne on kiristyvä. Vuosikate on vaarallisen niukka. Kaikki alisteisia tuloslaskelmalle. Vaikutukset ovat toimintakatteessa. Kiinteistökanta on ikääntynyt ja halutaan eroon mm. sisäilmariskeistä. Suunta valittava nyt 10-15 vuodeksi eteenpäin. Vuosien pattitilanteesta eteenpäin kehittämiseen.
- Minkälainen mitoitus, toteutus, ajoitus ja kustannukset?

- Tiedämme, että Mahnalassa on odotettu toistakymmentä vuotta. Välillä hanke on edennyt hyvinkin pitkälle ja sitten päätetty kytkeä valtionosuusehtoon jota tänäpäivänä enää vaikea saada. Mahnala-Sasi aluetta ei voi enää pettää vaan kuljetamme sitä rinnalla kun Keskuskoulua aletaan nopeaan tahtiin rakeentamaan, Heikki Uusitalo (kok) priorisoi.

Palveluverkkotyöryhmä sai kiitoksia ja kehuja kaikkien puoleryhmien edustajilta, myös Risto Linnainmaalta (kesk) joka kertoi kouluverkkokeskustelun nostattaneen Keskustan sisällä tunnetta pintaan jopa riidaksi asti mielipiteitten jakaantuessa kahteen suntaan.

- Kunnanjohtajan esitykseen sitoutuminen ei tarkoita yhdenkään kyläkoulun välitöntä sulkemista, vakuutteli kunnanhallituksen pj Eero Norokorpi (Kok).

Vilho Ponkiniemi (Vas) puhui laajan kouluverkon puolesta vetovoimatekijänä ja muistutti paikallaolijoita voimassa olevasta päätöksestä jossa kyläkoulua ei tulla lakkauttamaan jos oppilasmäärä pysyy yli 20 lapsen.

Anna-Kaisa Immonen (KD) kertoi, että on edellisinä vuosina kannattanut pieniä kouluja, mutta sittemmin vaihtanut kantansa. Hän esitti toivomuksen Pinsiön koulun puolesta sillä se sijaitsee aluulla joka kasvaa. Anne Hannula (Vihr) yhtyi edelliseen ja kertoi niin ikään kannattavansa kunnanjohtajan esittämää suppeaa kouluverkkoa perusteluina muun muassa varhaiskasvatuksen kautta linjan huonossa kunnossa olevat tilat. Puheensa lopuksi Hannula luki karulta kuulostavia otteita kuntoraportista  päivähoidon tilojen osalta.

Palveluverkkotyöryhmän pj Kirsi Parhakangas (Kok) painotti puheessaan, että Mahnalan alueen asukkaat ovat joutuneet odottamaan kohtuuttoman pitkään. Ympäristökoulu pullistelee eikä sillä ole mahdollisuus enää kehittää toimintaansa nykyisissä ahtaissa tiloissa. Parhakangas omien sanojensa mukaan haluaa nostaa Ympäristökoulua ja sanoi ettei kukaan kyseenalaista sitä arvoa mikä sillä kunnalle on. Ideologiaa soisi levitettävän kaikkiin kunnan kouluihin. Parhakangas ilmaisi olevansa erittäin huolissaan lasten liikuntakasvatuksesta esim. joukkuepeleistä.

Kallepekka Osara (Kok) kritisoi  kunnan kykyä suoriutua velkataakasta. Hän haastoi miettimään mitä itäisillä alueella tulee tapahtumaan investointihankkeen seurauksena ja viittasi puheenvuorossaan mm. viemäriverkkoon, pohjavesialueeseen ja vedenottamoon.

Päivi Hiltunen (Kesk) kertoi harkinneensa kantaansa monelta puolelta. Hän nosti puheenvuorossaan päätöksensä perusteiksi kunnan taloudellisen
tilanteen, Kirkonkylän koulun saneerauskelvottomuuden, huonokuntoisen kiinteistökannan sekä varhais-kasvatus- että koulutilojen osalta sekä sen vuoksi että kyseessä on kokonaisratkaisu, joka rauhoittaisi tilanteen vuosiksi. Pisa-tutkimuksessa Suomen maaseudun tytöt ovat OECD-maiden parhaita lukijoita. Koulujen menetys ei myöskään tiedä hyvää asukashankinnalle ja on kylmää kyytiä kylille. Hiltunen oli myös huolissaan koulukyytien kestosta laissa säädetyn 2,5 tunnin puitteissa. Mahnassa käy oppilaita 4-5 kylältä. Kunnanjohtajan ja hallituksen esittämä suppeampi kouluverkko rauhoittaisi jokavuotisen taistelun kouluverkosta ja saattaisi jopa säilyttää kyläkoulut pidempään kuin nykyinen malli. Hiltunen päätti puheenvuoronsa kertoen, että Mahnalassa odotetaan vain riittäviä tiloja perusopetukselle ja varhaiskasvatukselle.

Heimo Nordfors (Kok) epäili riittääkö Mahnalan tontin koko ja esitti sijoituspaikasi Sasia. Hän kyseenalaisti Heinijärven koulun olemassa olon, mutta puollusti Jumesniemen kirkkokolua ja ehdotti kunnan ja seurakunnan pitämään yhteistuumin huolta toiminnan jatkuvuudesta. Kaipion joustava alkuopetus sai kiitosta.
- Olisi selvitettävä millä aikataululla kyläkoulut loppuvat, hän kiirehti jotta asianomaisille tulisi tietoa. Keskuskoulun rakennustarvetta Nordfors piti puolestaan täysin selvänä tapauksena jossa rakennustyöt tulisi aloittaa heti.

Lauri Korpijaakko
(kesk) piti tärkeänä, että lakkauttavien koulujen jälkihoito tehdään kunnolla. Koulukyytejä odottavien lasten odotusajat ovat kohtuuttoman pitkiä.

Raija Mäensivu
(Kesk) ennakoi, että Keskuskoulun investoinnin suuruus määrittäämitä muille jää. Hän huomautti kansalaisaloitteen osoittavan sen, että palvelut halutaan pitää lähellä. Kylillä pitää olla peruspalvet.

Jouni Ovaska
(Kesk) sivistyslautakunnan puheenjohtaja huomautti, että oppimisympäristöt ova kunnassa epätasa-arvoiset.
- Mahnalalaisilla ei  ole ollut aikoihin sisäliikuntatiloja, sikäläisiä opettajia on kiittäminen luovuudesta.

Timo Mäkelä (Kesk) hämmästeli miksi molempiin paikkoihin (Keskuskoulu ja Mahnala) kaavaillaan jättiyksiköitä, nyt kun ollaan rakentamassa ilman valtionosuutta.
- Vaarana on, että Mahnala jää nuolemaan näppejään. "Kehittyvät kylät" on kallis lausahdus kuntastrategiassa, kannattaisiko se poistaa kokonaan, kysyi Mäkelä sarkastisesti. Hän oli myös sitä mieltä, että länsipuoli tarvii koulunsa.

Maarit Lepistö (SDP) kertoi uskovansa laajaan kouluverkkoon jonka näkee vahvana vetovoimatekijänä. Hän kysyi mitä muita palveluita taajaman ulkopuolella saa kuin kyläkoulun ja kirjastoauton? Lepistö tiesi kertoa, että tannoin lakkautettua valtion pienkoululisää on esitetty palautettavaksi.

Raija Westergård (vas) oli suppean mallin takana ja huomautti puheenvuorossaan, että valtuustolle ennen kokouksen alkua jätetty Kansalaisaloite on 20 v. myöhässä. Rakennuskanta on päässyt huonoon kuntoon ja sen korjaaminen on nyt kallista.

Puheenvuorojen loppupuolella Eero Norokorpi (Kok) kertoi uskovansa Heinijärven elinvoimaisuuteen kyläkoulusta huolimatta. Mahnalaa koskevan ratkaisun, nykyisen koulun paikan koon riittävyyttä hän epäili ja nosti yhtenä mahdollisuutena erillisen varhaiskasvatuksen rakennuksen Sasin alueelle.

Päivi Hiltunen (Kesk) muistutti kuulijoita, että koulun siirto Sasiin tarkoittaisi, että rakentaminen siirtyisi monta vuotta eteenpäin.

Äänestys päättyi äänin 25-10 suppean kouluverkon voittoon.
Comments