Mahnalan Maamiesseuran ja lavan historiaa

Mahnalan Maamiesseura perustettiin 11.3.1952. Aiemmin kylässä oli toiminut Lopen Maamiesseuran Mahnalan kylän alaosasto, mutta kylään haluttiin itsenäinen maamiesseura ja nimeksi täten päätettiin Mahnalan Maamiesseura. 50-luvulla Mahnalassa oli kolme kauppaa sekä leipomo-putiikki. Jyväpirtti onkin yksi kylän vanhoista kauppakiinteistöistä.



Jo seuraavana vuonna Mahnalan MMS:n perustamisesta, maaliskuussa 1953, päätettiin rakentaa lava Raimonvuoren kalliolle. Toivo Vienola vuokrasi maa-alueen ja tukkitalkoot pidettiin heti maaliskuussa. Toukokuussa tehtiin piirustukset 6-kulmaisesta lavasta ja laitettiin urakkailmoitus Hämeenkyrön Sanomiin. Hankkeen takaajiksi saatiin isäntiä. Rakennustöissä oli kaksi palkallista kirvesmiestä sekä joukko talkooväkeä.Kesäkuussa toteutettiin ravintola, lipunmyyntikojut, käymälät ja vernissattiin lavan lattia.

Juhannukseksi jo saatiin lava valmiiksi ja järjestettiin suuret kaksoisavajaistanssit. Lauantaina 20.6.53 esiintymässä oli tamperelainen yhtye Sini-Pojat ja sunnuntaina 21.6.53 hämeenkyröläinen Raine Mannerin yhtye.

Lavan historiassa kuten eläkeikään ehtineen ihmisenkin elämässä on vaihdellen ala- ja ylämäkeä. Vuonna 1972 tarjottiin lavaa vuokrattavaksi tai myytäväksi urheiluseura Kyröskosken Ponnelle.KyPo vuokrasi lavan vuodeksi ja osti omaksi 1973. Lavan toiminnasta kerrotaan Johannes Turusen toimittamassa KyPo:n historiikissa Ponnen pitkä kaari. Ensimmäisenä kesänä oli 23 tanssit, yleisöä iltamissa keskimäärin 500, parhaana kesänä, 1976, lähemmäs tuhat. Vuonna 1978 alkoivat yleisömäärät laskea. Tanssiväki suuntasi uudelle Kyröskosken Suurlavalle ja Käenkoskelle.

Paikat alkoivat rapistua, mietittiin jo lavan purkuakin. Vuonna 1989 maapohjan vuokrasopimus päättyi ja maanomistaja Mauno Vienola osti lavan itselleen. Vuonna 1993 Maamiesseura päätti ostaa lavan takaisin, nyt maapohjineen. Siitä lähtien tansseja on järjestetty joka kesä ja Mansikkatanssit ovat kuuluneet ohjelmistoon 90-luvulta asti.